sunnuntai 16. elokuuta 2015

Bristol

Toinen viikko ACssä on hujahtanut ohi ihan silmänräpäyksessä, ja huomenna saammekin seuraksemme jo uudet ykkösvuotiset! Tällä viikolla olen intoillut ykkösistä, auttanut valmistelemaan asuntolaa 'juhlakuntoon' ja käynyt kolmen päivän reissun Bristolissa vapaaehtoistyöryhmäni kanssa. Matkan tarkoituksena oli tutustua Bristoliin, erityisesti kaupungin kansainväliseen puoleen. Kolmen päivän aikana ehdimme kiertää museoita, nähdä katutaidetta ja oppia paljon.


Ensimmäinen päivä kului kaupunkia kierrellessä. Ihastuin Bristolin rosoisuuteen ja monipuolisuuteen. Jokivarressa kaupunki tuntui tunnelmalliselta ja näytti kauniilta. Toista puolta kaupunkia vallitsi kuitenkin aivan erilainen näkymä. Katutaidetta löytyi joka nurkan takaa (katutaiteella en tarkoita graffitteja normaalissa merkityksessään, vaan upeita, seinänkokoisia ja poliittisia tai muita kantaaottavia maalauksia), joka teki katukuvasta ihanan värikkään ja mielenkiintoisen. Tässä kaupunginosassa oli kuitenkin varjopuolensa. Muutaman korttelin välein jossain päin pilkahti taloja, jotka on perustettu auttamaan päihdeongelmaisia. Muutamien edustoilla oli ambulansseja. Tämän pienen kaupunginosan elinikäennuste on 7 vuotta alhaisempi kuin muualla Bristolissa.


Toisena päivänä kävimme kuuntelemassa luentoja journalismista. Käsittelimme enimmäkseen maahanmuuttoa koskevia uutisotsikoita ja niiden negatiivisuutta sekä harhaanjohtavuutta. Saimme myös haastatella luentojen pitäjiä tarkemmin. Lounaalla kävimme sudanilaisessa korttelissa. Yllätyimme porukalla vieraanvaraisuudesta, hymyistä, ruuan paljoudesta ja siitä miten tervetulleksi tunsimme olomme.


Kolmantena päivänä saimme haasteeksemme kokata koko 35 henkiselle ryhmälle lounaan. Jakauduimme viiden hengen ryhmiin, haimme raaka-aineet jättimäisestä kasasta orgaanista ja eettistä vegaaniruokaa ja aloimme kokkaamaan. Tunnin päästä olimme valmistaneet mm. pastaa, ristottoa, sitruunaleipää, intialaista keittoa ja useita salaatteja. En olisi arvannut että 'hippiruokaa' olisi niin hauska valmistaa ja etenkin syödä.


Bristol on kyllä ehdottomasti mulle yksi niistä kaupungeista, jonne haluan palata tutustumaan tarkemmin. Kolmen intensiivisen päivän jälkeen olin niin väsynyt, että nukahdin heti sänkyyn kaaduttuani. Matkamuistoksi ostin pienestä putiikista printin, jonka laitoin sänkyni viereen esille.




// The second week at AC has gone way too fast! 1st years are arriving tomorrow. I've been really excited for the whole week. We managed to make a new birthday-banner for the house and paint a sheet with all the first years on it. I spent the first three days of the week in Bristol with my faculty group. The aim was to get to know the city, especially the international side of it. During the trip we went to museum, toured the city and learned a lot. 

On the first day we walked around Bristol a lot. I fell in love with the roughness and uniqueness of the city. The part next to the river was beautiful. The other side of the city was quite different. Pretty, but in a very different way. All buildings were covered with murals and political street art, which made the streets look colorful and interesting. The sad part is, that there were a lot of houses found to help people with addictions. A few of them had ambulances in front of them. We learned that the life expectancy was 7 years lower than elsewhere in Bristol.

On the second day we had workshops about journalism. They were about immigration and the negativity of headlines in news considering immigration. We got to interview the people leading the talks, which I found really interesting. For lunch, we went to a sudanese restaurant. I was surprised of how welcomed I felt, how many smiles I got and how good the food was.

Before leaving on the third day, we cooked lunch for all 35 of us, from organic, ethical, vegetarian food. We made salads, pasta, fried rice and so many amazing foods. Bristol is definitely one of the cities that I want to return to. After the three days I was really happy but exhausted. I got a print from a nice boutique to put next to my bed. It says "we make our own future", which I think is very Bristol.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti