United World Conference

Lukuvuoden kolmas diplomi-kausi, United World -konferenssi pidettiin tällä viikolla torstaina ja perjantaina. Konferenssin teemana oli YK:n vuosituhattavoitteet. Puhuimme siis kahdeksasta YK:n asettamasta tavoitteesta, jotka tänä vuonna olisi ollut tarkoitus saavuttaa. Kukin voi itse lukea tavoitteet tuosta alta ja miettiä kuinka paljon kehitystä tässä 15 vuoden aikana on oikeastaan tapahtunut. Näistä keskustellessa mulle tuli kyllä kiitollinen olo suomalaisuudesta, etenkin kun kuuntelin toisenlaisista paikoista kotoisin olevia ihmisiä. Pakko sanoa, että välillä suomalaisilta (mukaanlukien minutkin) unohtuu jonnekkin pessimistisyyden syövereihin, että miten hyvä asuinmaa meillä oikeasti on.

1. Äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen

2. Peruskoulutusmahdollisuuksien takaaminen kaikille 

3. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen

4. Lapsikuolleisuuden vähentäminen

5. Odottavien äitien terveydentilan parantaminen

6. Hiv/aids:in, malarian sekä muiden tautien vastainen taistelu

7. Ympäristön kestävän kehityksen varmistaminen

8. Luoda globaali kumppanuus kehitykselle

Konferenssin aikana kävin työpajassa, joka käsitteli tavoitetta nro. 3, ja MUN-väittelyissä (MUN tarkoittaa YK:n rakennetta jäljitteleviä neuvostoja, joissa jäsenmaiden edustajat yrittävät tavoitella oman maansa käyttäytymistä ja mielipiteitä). Erityisen hauskaa MUN oli sen takia, että maat sekoittuivat eri kansalaisuuksille. Itse edustin Britanniaa, ja mun kansliassa oli myös portugalilainen tyttö edustamassa Suomea. Mun kansliassa käsiteltiin naisten oikeuksia armeijassa, ja väittely oli kyllä melko intensiivistä lähi-idän ja länsimaiden edustajien välillä. Lisäksi kahteen päivään mahtui melkoinen määrä puheita ja keskusteluja.

Tältä näytti mun aikataulu torstaina.

Aloin itse fiilistelemään konferenssia jo keskiviikko-iltana, kun sain taideprojekteihin keskittyvässä vapaaehtoistyössäni suunnitella ja maalata tuossa ylemmässä kuvassakin taustalla näkyvän bannerin konferenssiin. Tykkään tästä uudesta vapaaehtoistyöstä hirveästi, kun saan kerran viikossa keskittyä toteuttamaan erilaisia teideprojekteja liittyen milloin mihinkin, mutta yleisesti kansainvälisyyteen. Lisäksi tällä lukukaudella käyn kerran viikossa auttelemassa Llantwitissa peruskoulussa. 

Kaikki AC:n konferenssit tuntuu aina vilahtavan ohi hirveän nopeaa, mutta silti ne aina onnistuu pysäyttämään, liikuttamaan ja saamaan näkemään maailman vähän eri kantilta. Tänä viikonloppuna aion kuitenkin irtautua mun maailmanparantamissyndroomasta hetkeksi ja lähteä kavereiden kanssa Swanseaan vesipuistoon  :) Sunnuntain vietän varmaan koulutöiden parissa, sillä muutaman koulutehtävän aikarajat lähestyy uhkaavasti. Ensi viikonloppuna pääsenkin sitten rentoutumaan kunnolla, kun saan viettää koko viikonlopun Cardiffissa esitellen kaupunkia äidille. 

//On Thursday and Friday, we had our third diploma-period, United World Conference. The theme was UN's millennium development goals. We talked about 8 goals, set by the UN, that were supposed to be achieved this year. You can read the goals yourself and decide whether there's been development during the 15 years.

1. To eradicate extreme poverty and hunger
2. To achieve universal primary education
3. To promote gender equality and empower women
4. To reduce child mortality
5. To improve maternal health
6. To combat HIV/AIDS, malaria, and other diseases
7. To ensure environmental sustainability
8. To develop a global partnership for development

Talking about these made me appreciate Finland, especially when I listened to people from totally different backgrounds. I'm not saying that Finland is perfect, but I have to say, that sometimes Finnish people (including me, and probably lot's of other nationalities as well) forget, how good things actually are for us.

During the conference, I attended a workshop about the goal no. 3, and multiple MUN-debate sessions (MUN stands for model united nations). I found it especially interesting, because nationalities and countries were really mixed up. I was the delicate of the UK and there was a Portuguese girl in my council, UNWomen, as the delicate of Finland. The debate got quite intense every once in a while between the middle-eastern and western countries. We were talking about women's discrimination and treatment in the armed forces. 

I started preparing for the conference on Wednesday evening, in my service that focuses on art projects. I designed and painted, along with few other people, the banner in the photos above. I actually love this service, because it allows me to do artsy things even though I'm not an art student. I've missed painting and drawing. I also go to Llantwit every week to help at a local primary school, which I find surprisingly enjoyable as well.

Despite the fact, that AC's diploma periods always go way too fast, they always manage to change my perspective on things and ways of thinking. This weekend, however, I'm going to let go of my save-the-world -syndrome for a while and go to a waterpark in Swansea instead. Sunday is probably going to consist of mostly schoolwork, simply because of deadlines. I'm really looking forward to next weekend though, because I get to spend it in Cardiff with my mum :)))